Killan synnyn taustaa

Elettiin 60-luvun alun harmaita vuosia, sotien jälkeisen ajan pysähtyneisyyden aikaa.  Kuitenkin eli yhä viestimieshenki  mm. Viestiupseeriyhdistyksessä.  Syksyllä 1960 oli jalkaväenkenraali Sakari Simelius hyväksynyt esityksen joukko-osastojen kiltatoiminnan kehittämisestä.  Ripeästi käynnistynyt toiminta  synnytti  myös valtakunnallisen keskusjärjestön Maanpuolustuskillat ry:n vuonna 1963.

Kiltojen perustamista koskeva kirjelmä oli saavuttanut myös Viestirykmentin.  Kilta-ajatusta kypsyttämässä ollut entinen Puolustusvoimien viestipäällikkö, kenraalimajuri Leo Ekberg oli ottanut kilta-asian puheeksi mm. Viestiupseeriyhdistyksessä.  Viestirykmentin komentaja , eversti Pehr-Johan Gummerus kutsui  tammikuussa 1963 Riihimäen varuskunnan sotilaskotiin viestiaselajissa palvelleita  keskustelemaan Viestikillan perustamismahdollisuuksista.  Asian edelleen kehittämiseksi valittu toimikunta laati säännöt ja kutsui kokoon  perustavan kokouksen.

Viestikillan perustava kokous pidettiin Riihimäen takakasarmin sotilaskodissa 3. maaliskuuta 1963 ja killan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin jääkärieversti A.R. Saarmaa.  Mukana olivat silloin myös mm. helsinkiläiset kenraaliluutnantti Olavi Huhtala, eversti Pehr-Johan Gummerus, toimitusjohtaja Martti Rusi sekä Uolevi Sandroos. Viestikillan johtoajatuksena oli alusta pitäen perustaa paikallisosastoja eri puolelle maata.

Perustava kokous ja 1960-luku

Kesti pari vuotta ennen kuin helsinkiläiset innostuivat perustamaan paikallisosastoa.  Viestikillan valtuuskunnan puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Olavi Huhtala toimi asian vauhdittajana. Vuonna 1965 Viestikillan puheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen everstiluutnantti  evp. Åke J. Åström

Niinpä sitten Viestikillan ensimmäinen rekisteröimätön alaosasto syntyi Helsinkiin vuonna 1965. Sen perustavassa kokouksessa Hotelli Tornissa oli 4. lokakuuta mukana 8 henkilöä  Olavi Huhtala,  Uolevi Sandroos, P. Ravander, P. Viitanen, Raimo Kajander,  Martti  Rusi , K. Forsman ja  Åke Åström.  Helsingin alaosaston puheenjohtajaksi valittiin juuri kotiutunut ja varusmiesaikanaan Viestikillan hallitukseen kuulunut  Raimo Kajander. Hän hoiti käytännön järjestelyt tukenaan kiltaveli Martti Rusi.

Viestikillan  alaosaston nimi muutettiin ennen vuotta 1970  Pääkaupunkiseudun paikallisosastoksi. Osasto järjesti aluksi jäsenilleen tavanomaista yhdistystoimintaa , mutta pian järjestettiin joko itsenäisesti tai yhteistoimin Suomen Punaisen Ristin Etelä-Helsingin osaston kanssa maastoharjoituksia. Niitä oli useita mm. Hollolan, Tiirismaan ja Läyliäisen suunnilla. Muuta viestiaiheista yhteistyötä yritettiin järjestää myös Viestiupseeriyhdistyksen ja Helsingin reservin aliupseerien viestiosaston kanssa.

1970-luku, kasvavan toiminnan aikaa

1970-luvun alusta alkaen oli Turun ja Tampereen kiltaveljien kesken ylläpidetty kiinteitä yhteyksiä. Vuonna 1971 onnistuttiin yhteistyössä Helsingin reservin aliupseerien viestiosaston kanssa järjestämään yhteinen toimitila ”Kipinä”  Vironkatu 4:stä. Tilasta jouduttiin kuitenkin luopumaan 1976 koska vuokra nousi liian suureksi.

Osaston jäsenet toimivat Reserviläisurheilijoiden valtakunnallisilla jotoksilla mm. 1974 radiotehtävissä sekä vuonna 1979 merikilpailuissa toimihenkilöinä.

Osasto vieraili usein pääkaupunkiseudun viestialan yrityksissä ja laitoksissa,  mm. vuonna 1977 tutustuttiin Helsinki-Vantaan lentoasemaan ja lennonjohtoon sekä vierailtiin Teknillisessä museossa. Johtokunnan kokouksia vaikeutti usein vakituisen kokoustilan puuttuminen. Kokouksia pidettiin eri puolilla pääkaupunkiseutua ja myös mm. kiltaveli Tauno Kaartotien kotona. Osastolla oli useita toimikuntia ja ne toimivat varsin vireästi antaen johtokunnalle uusia aiheita ja virikkeitä. Vuonna 1977 yritettiin järjestää mm. laivaristeily, mutta se jouduttiin valitettavasti lakon vuoksi peruuttamaan.

Kesällä 1976 järjestettiin maastoharjoitus Karjaa – Karjalohja suunnalla.  Se tapahtui jälleen yhteistyössä Helsingin reservin aliupseerien viestiosaston kanssa.

Keväällä 1977 pidettiin Helsingin seudun maanpuolustuskiltojen yhteistyöelimen perustava kokous. Osastoa edustivat siellä Keijo Silvonen ja Martti Rusi. Martti Rusi valittiin siellä yhdeksänjäseniseen työryhmään ja vuonna 1978 hänet valittiin yhteistyöelimen puheenjohtajaksi.

Touko-kesäkuun vaihteessa 1978 järjestettiin Helsingissä, Kaivopuistossa toiminnallinen näyttely: ”Kehittyvät Puolustusvoimat”  Siellä oli osasto mukana.   Yhdessä Viestimuseon hoitajan Olavi Havian kanssa järjestettiin näytteille vanhaa viestikalustoa.

Syksyllä 1978 järjestettiin jälleen maastoharjoitus. Tällä kertaa Puumalassa Summalan saaressa. Se suoritettiin yöharjoituksena ja siihen osallistui neljä partiota. Päivällä oli suunnistusta ja herrasmieskilpailu. Viestikalustosta oli ilmeisen kova puute.   Puolustusvoimilta onnistuttiin saamaan lainaan ja kuitatuksi Panu-radiot.

12.10 1979 osasto juhli 15-vuotista  toimintaansa. Juhlapaikkana oli silloin perinteikäs Katajanokan kasino. Juhlassa oli mukana 27 henkeä ja juhlaesitelmän piti professori Seppo J Halme aiheenaan valokaapeli. Osasto vastasi järjestelyistä ja henki oli hyvä.

Koko 1970-luvun ajan osaston jäsenet tukivat sekä omalla työpanoksellaan että rahallisesti Viestimuseota Riihimäellä. Osasto hankki osaltaan sinne myös lasivitriinejä.  Eri pääkaupunkiseudun yrityksiltä saatiin rahallista tukea ja näin voitiin hankkia useampia vitriinejä

Samoin 1970-luvulla käynnistyi viestiaselajin edustus Pohjoismaisilla kiltapäivillä

 

1980-luvun tapahtumia

Kesällä 1980 osaston jäsenet toimivat jälleen Reserviläisurheilijoiden valtakunnallisissa jotoksissa radiotehtävissä. Tällä kertaa Pahkajärvellä ja Porkkala-Kirkkonummella.

Keväällä 1986 osaston hallitus valtuutti Martti Rusin allekirjoittamaan mahdollisen Uudenmaan kiltapiirin perustuskirjan sen vuosikokouksessa Helsingissä. Näin sitten myöhemmin tapahtuikin ja Uudenmaan kiltapiiri r.y. oli perustettu.

Elokuun lopulla 1986 järjestettiin Laakson kentällä, Helsingissä ”Koko perheen maanpuolustuspäivä”. Osaston edustajat olivat mukana mm. viestiyhteys- ja sähkövoimajärjestelyissä. Mukana olivat omassa Viestin teltassa yleisesittelyssä Viestikillan organisaatio, valokuvanäyttely mm. Talvisodan ilmavalvonnasta sekä kokoelma vanhoja sotilasradioita.  Lisäksi oli saatu aikaan yhteistyössä Viestirykmentin kanssa viestikalustonäyttely. Teltassa oli myös Tutkamiehillä oma osasto. Järjestelyt olivat ilmeisen onnistuneet, koska osastoon liittyi runsaasti uusia jäseniä.

Uudet säännöt ja rekisteröintikysymys

Viestikillan aloitteesta oli vuonna 1985 alettu kehottaa paikallisosastoja rekisteröitymään. Vuoden 1986 Pääkaupunkiseudun paikallisosaston vuosikokous päätti puoltaa rekisteröintiä. Vuoden 1987 tammikuussa osaston hallitus selvitteli kantaansa rekisteröitymisasiassa. Päätettiin hankkia mallisääntöjä sekä selvittää mm. pääkillan sääntötilanne. Rekisteröintiä kannattivat kaikki kokouksessa mukana olleet.

Marraskuussa 1987 oli Martti Rusi laatinut Kari Pekkisen, Jukka Kalervon ja Martti Makkosen avustuksella  ehdotuksen Uudenmaan Viestikilta r.y:n uusiksi säännöiksi.   Sääntöehdotus oli varsin täydellinen sekä juridisesti pätevä sisältäen mm. osaston nimen muuttamisen Uudenmaan Viestikilta r.y:ksi.  Sääntöehdotus hyväksyttiin yhden lisäyksen jälkeen osaston hallituksen kokouksessa  17.3.1988 sekä toisessa sääntöjenkäsittelykokouksessa 20.4.1988. Uudet säännöt esiteltiin sitten vuosikokoukselle 20.4.1989. Vuosikokous ei kuitenkaan hyväksynyt niitä ilman useita lisäyksiä. Kokouksessa säännöt täydennettiin ja päätettiin ottaa käyttöön heti

Viestikilta Ry:n lippuhanke

Viestikillan vuosikokouksessa Turussa vuonna 1986, Martti Rusi teki aloitteen oman lipun hankkimiseksi ja hän lahjoitti lippurahastoon 2.500,- mk.  Aloitetta kannatettiin ja toimet lippurahaston kasvattamiseksi aloitettiin. Osaston onnistui myydä killan levykkeellä varustettuja tornikuvioita 3 kpl. Rahallista apua onnistuttiin saamaan myös muilta yrityksiltä. Niinpä sitten Viestikillan oma lippu vihittiin ja naulattiin 27.2.1988 Riihimäen killan 25-vuotisjuhlassa. Lipun naulaajien joukossa oli silloinen viestitarkastaja eversti Kalevi Markkula.

Viestikillan lippua luovuttamassa Viestimuseossa 27.2.1988 Martti Rusi

1990-luku

Killan uusi vuosikymmen alkoi tutustumalla maaliskuussa 1990 Santahaminassa sijaitsevaan Rannikkotykistökouluun ja sen koulutushalliin. Myös tämä tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Helsingin reservin aliupseerien viestiosaston kanssa. Samoihin aikoihin aloitettiin myös killan 25-vuotisjuhlajärjestelyt. Juhlat vietettiin Maanpuolustuskiltojen liiton tiloissa  11.10.1990.  Niissä pidettiin myös kutsuvieraille tarkoitettu cocktailtilaisuus.

UVK:n 25-vuotisjuhlista .10.1990. Vasemmalla viestitarkastaja eversti Kalevi Markkula  ja oikealla edestä alkaen  Jukka Kalervo, Ulla-Maija Lamberg ja Martti Rusi

Toukokuun puolenvälin paikkeilla 1991 järjestettiin koko perheen maanpuolustustapahtuma MIL-91 sekä Eteläsatamassa että Laakson kentällä. Sinne UVK järjesti oman Viestin teltan. Siinä olivat mukana osastot Viestimuseosta, Viestikiltojen liitosta, Helsingin reservin viestiosastoista ja Tutkamieskillasta.  Lisäksi eri teltassa toimi sotilasradioamatööriasema OI3AX/2.  Tungos oli suuri, kävijöitä oli noin 10.000, joten järjestelyt olivat ilmeisen onnistuneet.

Viestin teltasta MIL-91 maanpuolustustapahtumasta

Toukokuun puolivälissä 1992 järjestettiin  Helsingin  jäähallilla  Maanpuolustusmessut.  Martti Rusin oli onnistunut järjestää sinne killalle oma huoltoteltta maksutta.  Niinpä sitten järjestettiin yhteistyössä Viestimuseon kanssa oman Viestin näyttelyteltta.     Kiltasisaremme Hilkka Kekäläinen muisteli siellä valokuvin viestilotta-aikojaan.  Teltassa toimi myös sotilasradioamatööriasema OI3AX/2. Tungos oli ajoittain valtava ja jälleen oli järjestelyissä onnistuttu. Vuonna 1996 aloitettiin killan reserviyksikkötoiminta.

Viestin teltassa Maanpuolustusmessuilla –92 vasemmalta Vieno Vuorisalo, varusmies,  Hilkka Kekäläinen, varusmies,  Pekka Kastemaa ja Martti Haakana

Huomionosoitukset

Viestiristejä, sekä ilman solkia että soljen kera on jaettu  ansioituneille UVK:n jäsenille vuodesta 1992 lähtien. Viestiristin suunnittelussa oli mukana killan jäsenistöä.  Jo ennen sitä useat ansioituneet jäsenemme ovat saaneet Maanpuolustuskiltojen liiton kilta-ansiomitaleita.

Uudenmaan Viestikilta ry:n kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin vuonna 1995 Martti Rusi.

Puheenjohtajat

Viestikillan Helsingin alaosaston ja pääkaupunkiseudun osaston sekä Uudenmaan Viestikilta r.y:n puheenjohtajat

1965 – 66    Raimo Kajander

1966 – 67    Kauko Mieskonen

1967 – 94    Martti Rusi

1994 – 96    Ulla-Maija Lamberg

1996 – 99    Jukka Kivimäki

1999 –           Carl-Magnus Gripenwaldt

 

Kirjoittanut Pekka Kastemaa killan täyttäessä 35 vuotta vuonna 2000.